Mikä tekee elämästäsi elämisen arvoisen?

coffee-flower-reading-magazine.jpg
 
 

Hoivatahdolla pidät huolta elämäsi laadusta

Hoitotahdolla otat kantaa siihen mikä on mielestäsi hyvä kuolema. Hoivatahto taas edustaa näkemystäsi hyvästä elämästä. Jos syystä tai toisesta olet menettänyt kykysi ilmaista toiveitasi, on tiedon oltava jossain muodossa muiden saatavilla.

Vaikka eläisit arkeasi puhumattomana ja liikkumattomana voit silti nauttia samoista asioista kuin ennenkin.

Hoivatahdolla kerrot muille elämänlaatuusi vaikuttavista asioista. Meillä kaikilla on "omat juttumme", joita ei välttämättä muut tiedä.

Hoivatahdon tietoja tarvitaan silloin, jos olet pitkäaikaisesti toisten avun tarpeessa, asumismuodosta tai -paikasta riippumatta. 

Hoivatahtoa ei mikään lakipykälä sääntele. Sen voit kirjoittaa juuri sellaiseksi asiakirjaksi kuin haluat tai vaikka tehdä seinätaulun pelkillä kuvilla. Tärkeintä on, että sinun ajatuksesi hyvästä elämästä tulee ilmi.

Miten hoivatahto tehdään?

Voit aloittaa vaikka miettimällä tilannetta, jossa yhtäkkiä heräät vieraasta, tyhjästä huoneesta päälläsi pelkkä pyjama. Et pysty puhumaan tai liikkumaan.

Mitä olisit (välttämättä) halunnut kotoa mukaasi?(Esim. silmälasit, kirjan, käsityöt, lämpimän huivin hartioille, konjakkia yömyssyksi, ristikkolehden, meikkipussin, partahöylän ja sen tietynmerkkisen partavaahdon, valokuvat lapsista....

Mitä haluaisit kuulla, nähdä ja tuntea?

Millä asioilla on merkitystä sinun arkeesi?

Jos teet hoivatahdon kirjoittamalla, huomioi tämä:

TIIVISTÄ! Karsi pois kaikki vähäpätöinen ja jätä vain ne millä on oikeasti väliä. Pidä listat lyhyenä.

Sinua hoitavilla henkilöillä ei todennäköisesti ole aikaa lukea monisivuisia paperinivaskoja, joten kirjaa asiat yhdelle paperille lyhyesti.

Huolehdi että se löytyy sitten, kun sitä tarvitaan. Kerro hoivatahdostasi läheisillesi ja säilytä siellä missä edunvalvontavaltuutustasikin. Puhu asiasta läheistesi kanssa.

Jokaisena päivänä
pitäisi kuulla vähintään yksi kaunis laulu,
lukea hyvä runo,
nähdä oivallinen maalaus
ja jos mahdollista
puhua muutamia järkeviä sanoja
— Goethe